Siirry pääsisältöön

 Pohdiskelua kristillisestä uskosta ja luterilaisesta perhesuunnittelusta – ehkäisyn moraalisuus


Tämä kirjoitus on suunnattu kristillisen vakaumuksen omaaville fertiilissä iässä oleville naisille ja miehille, jotka uskovat elämän alkavan hedelmöityksessä sekä alkiolla olevan inhimillistä itseisarvoa.

Kristillistä opetusta ei ole ollut yleisesti saatavilla eri ehkäisyvälineistä kristillisen moraalin näkökulmasta. Ehkäisyvalmisteet voidaan yleisesti jakaa hormonaaliseen ehkäisyyn, estemenetelmiin ja hormonittomaan kierukkaehkäisyyn. Lisäksi miehen tai naisen sterilisaatio ajaa pysyvänä toimenpiteenä saman asian. Yleisesti voidaan todeta, että ehkäisyjen toimintamekanismit perustuvat hedelmöittymisen estoon. Riskittömin ehkäisy naisen kannalta on luotettavasti käytetty kondomiehkäisy. Kun lähdetään asiaa palottelemaan suurennuslasin alla voidaan todeta, että toissijaisesti kierukkaehkäisyt ja osa hormonaalisista ehkäisyistä estävät myös alkion kiinnittymistä. 

Onko elämän alkua kunnioittavan kristityn turvallista käyttää hormonaalista ehkäisyä? Aiheesta on kirjoittanut herättelevästi sittemmin katolilaiseksi kääntynyt kollega Miikka Nummenpää nettijulkaisussaan "Ehkäisy elämän alun etiikan näkökulmasta", joka löytyy osoitteesta www.ehkaisynetiikka.com. Rohkaisen tutustumaan hänenkin ajatuksiinsa, kirjoitus sisältää myös paljon asiallista perustietoa eri ehkäisyvalmisteisiin liittyen. Itseäni kirjoitus puhutteli ja toivoisin kristillistä keskustelua tästä ja muista seksuaalieettisistä aiheista. Näkemykseni ei kuitenkaan ole täysin yhtenevä hänen kanssaan ja myös lääketieteellisen perustiedon kannalta eriävä kannanotto on kirjoitukseni viimeisessä kappaleessa. Uusi Tie teki jutun Miikka Nummenpään ajatuksista 30.10.2019 ”Ehkäisyn etiikka” otsikolla. Myös ”Kutsuvat sitä rakkaudeksi”-opas nuorille on rohkeasti tarttunut seksuaalietiikan aiheeseen. Luterilainen opetus nuorille on keskittynyt opettamaan seksin kuulumaan avioliittoon. Syvemmälle asiassa ei yleensä olla uskallettu mennä. Perhesuunnittelu on protestanttisesti jätetty jokaisen avioparin oman harkinnan varaan ja yleisen saatavan tiedon opastamaksi (ilmeiseti koulun antamaan ehkäisyvalistukseen ollaan luotettu). 

Kirjoitan aiheesta lääkärin koulutuksen perustiedoilla. Myös potilastyössäni hoidan ehkäisyn käyttäjiä. Näistä aiheista on hyvin vähän tutkimustietoa käyttävissä. Toki ehkäisystä tiedetään paljon, mutta tieteellisessä tutkimustyössä on kysymyksenasettelu tärkeää ja juuri tästä alkoiden menettämisen kysymyksenasettelusta ei tutkimuksia ole tehty. Nummenpää käytti lähteenään myös espanjankielistä Aquillesin artikkelia, josta keskustelua estää julkaisukieli.

Itse olen miettinyt ehkäisyn eettisyyttä jo lääkäriksi opiskeluaikana erityisesti kierukkaehkäisyn osalta. Onhan – näin ajattelen - 5. käsky velvoittava myös pienten ihmisten alkujen osalta. Kristuksen sikiämisen hetki ilmoitetaan meille Raamatussa. Ja riippuen näkökulmasta elämän voidaan biologisesti katsoa alkavan hedelmöityksestä, jolloin uuden ihmisyksilön ainutlaatuinen DNA yhdistyy ja uuden ihmisen kehitys alkaa. Alkion kiinnittymistä kohdun limakalvoon kutsutaan implantaatioksi ja tästä tapahtumasta määritellään raskauden alku. Abortoivalla ehkäisyllä tarkoitetaan sitä, että alkio ei ehkäisyn vaikutuksesta pääse kiinnittymään kohdun limakalvoon. Abortoitavasta ehkäisystä puhuttaessa terminologisena ongelmana on se, että määritelmällisesti raskaus ei voine keskeytyä, kun se ei ole alkanutkaan. On kristillinen erikoisuus alkaa kyseenalaistamaan alkioiden kohtaloa ehkäisyä käytettäessä. Lääketieteen etiikka ei tunnusta mitään inhimillistä arvoa alkioille. Näin ollen kaikkea ehkäisyä pidetään elämää puolustavana.

Myös kristillinen tieto sisältää virheitä, esim. ”Kutsuvat sitä rakkaudeksi” - opas mainitsee mainitsee kuparikierukan ja jälkiehkäisypillerin potentiaalisesti abortoivina menetelminä. Em. menetelvät ovat kyllä jälkiehkäisyyn käytettäviä valmisteita, mutta vain kuparikierukka estää alkion kiinnittymisen, mutta jälkiehkäisypilleri ei (varsinkaan ulipristaali). Jälkiehkäisypillerin teho perustuu ovulaation estymiseen/ siirtymiseen. Kuparikierukankin ehkäisevä teho välittyy ensisijaisesti suoran soluvaikutuksen kautta estäen siittiöiden toimintaa ja toissijaisesti se estää alkion kiinnittymisen. Kuparikierukan käyttö on nykyjään vähäistä, koska se lisää kuukautisvuodon määrää noin 30%.

Hormonikierukat ovat vallanneet alaa käytön yleistyessä Pohjoismaissa. Yhä vähemmän käytetään vanhanaikaista kuparikierukkaa. Hormonikierukan ehkäisevä vaikutus liittyy kohdunsuun liman lisääntymiseen ja sitä kautta hedelmöittymisen estymiseen. Toissijaisesti kohdun limakalvo ohenee ja jos hedelmöittyminen tapahtuisi, implantoituminen estyy. Ovulaatio säilyy yleensä ennallaan. Jokaisen omantunnon aran kristityn naisen tulisi miettiä omalla kohdallaan, onko valmis päätymään kierukkaehkäisyyn. Nummenpään mukaan espanjankielisen artikkelin perusteella menetettyjen alkoiden riski voisi olla 1/vuosi. Tosin 40 ikävuoden jälkeen luonnolliset ovulaatiot ovat harvinaisuus ja lapsia syntyisi yleensä 1-2 tämän ikävuoden jälkeen. Tähän suhteutettuna hormonikierukan käyttäminen ehkäisyyn voisi ehkä olla omantunnonaroillekin kristityille mahdollinen valinta 40 ikävuoden jälkeen. Lähellä menopaussia myös monet vuotohäiriöt lisääntyvät ja hormonikierukkaa käytetään tehokkaana vuotohäiriöiden hoitona, mikä ansiosta kohdunpoistoleikkaukset ovat vähentyneet merkittävästi. Mielestäni kristityt voivat käyttää hormonikierukkaa vuotohäiriöiden hoitoon varsinkin lähellä menopaussi-ikää eettisesti turvallisesti. Erittäin omantunnonaroille kristityille voisi olla mahdollista käyttää hormonikierukkaa vuotohäiriöiden hoitomuotona miehen tai naisen sterilisaation jälkeen.

Mikään hormonaalinen ehkäisy ei siis yksiselitteisesti toimi abortoivasti, vaan kaikki perustuvat siihen, että hedelmöittyminen estyy. On tosin valmisteita, joissa saattaa olla toimintamekanisminsa takia riskiä alkion kiinnittymisen estymisestä. Nämä valmisteet ovat hormonikierukat, kuparikierukka, monet keltarauhasta sisältävät pillerit desogestreeliä lukuunottamatta. Silti näiden alkion menetykseen liittyvien pienten riskien korostaminen voi olla näkökulmasta riippuen turhaa omatuntojen taakoitusta tai toisaalta erittäin tärkeä tieto omantunnonaralle kristitylle ehkäisyä mietittäessä. Terveydenhuollosta ehkäisyvastaanotolla näihin kysymyksiin tuskin saa syvällisiä vastauksia. Käytännössä hyvin valittu hormonaalinen ehkäisy on mielestäni eettisesti turvallinen vaihtoehto myös omantunnonaralle kristitylle. 

Eettisesti turvallinen ehkäisy

Luettelen seuraavat hormonaaliset ehkäisyt, jossa ovulaation estyminen tapahtuu luotettavasti: yhdistelmäehkäisyvalmiesteet, keltarauhasvalmisteista desogestreeli ja jälkiehkäisyvalmisteista ulipristaali. Jälkiehkäisypillerin käytön näkisin kristillisestä viitekehyksestä käsin tarpeelliseksi ainakin raiskauksen uhrille. Naisen terveyden kannalta riskittömintä on huolellinen kondomin käyttö. Hormonaalisen ehkäisyn riskeistä pitäisi saada luotettavaa tietoa terveydenhuollosta aina lääkitystä aloitettaessa (esim. yhdistelmäehkäisypillereiden käyttöön liittyy laskimotukoksen riski ja 5 x rintasyöpäriski ehkäisyä käytettäessä, ympäristön saastuminen). Yleisesti ottaen ajatellaan, että hormonaalisen ehkäisyn käyttö on turvallista ja riskit ovat pieniä, kun muut riskitekijät on huomioitu ehkäisyä aloittaessa. Jos terveydelliset syyt raskauden estoon ovat painavia, on suositeltavaa käyttää kondomin sijasta luotettavampaa hormonaalista ehkäisyä tai sterilisaatiota. 

Onko alkioiden menetys ehkäisyä käytettäessä vain luonnollisen tapahtuman jatkumo? Alkioiden menetystä tapahtuu normaalistikin paljon, kun ehkäisyä ei käytetä. 30% alkioista ei kiinnity tai kiinnittyminen häiriöityy ja kuukautiset alkavat pari päivää normaalia myöhemmin. Lisäksi varhaisia abortteja tapahtuu 20 % raskauksissa, kun jotakin tärkeää menee vikaan. Eli arviolta 50 % ihmisen pienistä aluista menetetään normaaleissa olosuhteissa. On jokseenkin ongelmallista, jos abortti ja alkioiden menetys nähdään moraalisessa mielessä samana asiana. Raskauden keskeytys on luterilaisesta näkökulmasta aina isompi synti kuin ehkäisyn käytön aiheuttama alkioiden menetys. 

Entä Jumalan näkökulmasta, mikä ehkäisyn käytössä voisi olla väärää? Sekö, että ihmisen toiminnan ansiosta katoaa pienen pieni ihmisen alku, joka olisi voinut hyvissä olosuhteissa kasvaa ihmiseksi vai/ja se, että tämä uuden luomisen prosessi ei lähde ollenkaan liikkeelle. Ihmisen päätös elämän synnyn asiassa ja asettuminen Jumalan asemaan on toki ongelmallista. Elämän ja kuoleman Herrasta on ajassamme tullut enimmäkseen kuoleman Herra. Tosin vain Jumala voi antaa viime kädessä elämän lahjan, vaikka ihminen omalla toiminnallaan pystyy estämään ja toisaalta edesauttamaan elämän syntyä. Mikään ehkäisykään ei ole 100 % suoja raskauksia vastaan. 

Kuka on omantunnonarka kristitty? Tässä kirjoituksessa omantunnonaralla kristityllä tarkoitan ihmistä, joka ei omalla toiminnallaan halua aiheuttaa alkioiden menehtymistä ehkäisyn käytön seurauksena. Kuinka tarkalla mikroskoopin luupilla ehkäisyn aiheuttamaa alkioiden menetyksen riskiä tarkastellaan, jää lopulta kristityn oman pohdinnan varaan. Suhteellisuuden tajua tarvitaan, kun hahmotetaan, mikä on merkittävä riski. Onko mahdollista ottaa riski esim.yhdistelmäehkäisyn aiheuttaman alkion kiinnittymisen estymiseen (riskisuhteella 1:147) eli mahdollinen tapahtuma kerran 11 vuodessa (viittaan Nummenpään julkaisuun tässä esimerkissä).

Roomalaiskatolilaisuus tarjoaa selibaattia ja luonnollista ehkäisyä kristillisempinä vaihtoehtoina hormonaalisen ja jopa kondomiehkäisyn sijasta. Luonnollinen ehkäisy eli varmat päivät tarkoittaa tyypillisellä käytöllä vuoden aikana 25% riskiä tulla raskaaksi. Lääkärit eivät yleensä pidä varmoja päiviä ehkäisykeinona. Vaikka lääkärit eivät menetelmää yleensä arvosta, voi tämä olla toimiva ehkäisyn tapa osalla pareista. Selibaatti todennäköisesti pettää ehkäisykeinona avioliitossa ja olen vakuuttunut senhaitallisista vaikutuksista parisuhteen tulevaisuuteen. Paavalikin kehottamaan pariskuntia olemaan erillään vain yhteisestä sopimuksesta rukousta varten määräajan. On suuria eettisiä ongelmia edessä jos nämä ovat kristilliset ehkäisyn keinot. Jos äiti syö solusalpaajaa ja tulee raskaaksi, vauva voi olla vakavasti vaurioitunut. Tai jos äidillä on sydänsairaus, on hänen henkensä vaarassa. Diabeetikoiden ei ole turvallista tulla raskaaksi huonossa sokeritasapainossa jne. 

Itselleni silmiä avaavaa koko seksuaalietiikan kysymyksessä oli kokonaisuus. Ehkäisyn 5. käskyyn liittyvät mahdolliset ongelmat ovat vielä pientä, jos näkökulmaa laajennetaan koko perhesuunnitteluun. Onhan meillä Suomessa vahva lestadiolainen vaikutus tästä muistuttamassa. Onko väärin estää Jumalan luomistyötä tapahtumasta? Pitäisikö jokaisen perheen olla valmis ottamaan kaikki syntyvät lapset vastaan? Tätä ei toki voida velvoittaa keneltäkään. Käännetään asia toisin päin. Onko jotakin mennyt vikaan, kun lasten vastaanottaminen ei ole kristityille aviopareille itsestäänselvyys? Avioliiton olemus on jokseenkin hukassa, kun kristitty pari ennen avioitumistaan käy ehkäisylääkärillä. Eikö juuri Jumalan siunaus avioliitossa olekin siitä alkava uusi elämä? Pelko jonkun tärkeämmän menettämisestä ja vanhemmuudesta tulee vastaanottavan uskon sijaan. Kukaan ei tiedä, mitä vanhemmuus on, ennen kuin sen kokee. Ei myöskään voida tietää, kuinka pitkä aika raskaaksi tuloon ja vauvan saamiseen kuluu. Näen tässä taustalla kaksi käskyä: Luomisen universaalin tarkoituksen avioliitolle ja 10 käskystä 5. älä tapa.

On inhimillistä kokea tuskaa näissä kysymyksissä. On varmasti kristittyjä pareja, jotka kokevat lasten saamisen mahdottomaksi ja kenties kipeästi valitsevat vapaaehtoisen lapsettomuuden. Näissä kysymyksissä vallitsee myös paljon ristiriitaa pariskuntien välillä. Asia vaatii rukousta ja ennen kaikkea rohkeutta kysyä Jumalan tahtoa. Jumalan Pyhä Henki ohjaa lempeästi oikealle tielle ja Hän välittää myös meidän esteistämme ja hoitaa psyykeen haavoja. Seurakunnassa ja julkisessa keskustelussa pitäisi mielestäni aktiivisesti ottaa eettisiä kysymyksiä keskusteluun. Varovaisuutta, viisautta, rakkautta ja ehdottomuuden välttämistä pitää mielestäni suosia seurakunnassa ehkäisyn asiasta keskustelussa ja opetuksessa.

1. Joh 4:18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.


Tiivistelmänä:

Mielestäni vastuullista kristillisen moraalin mukaista ehkäisyä on se, joka ei estä implantoitumista merkittävästi:

1. Yhdistelmäehkäisy (tabletit, laastari, emätin renkaat) - riski implantoitumisen estoon on teoreettinen.

2. Keltarauhashormoneista yleisimmin käytetty desogestreeli tabletti (kaupanimiltään esim. Cerazette, Desogestrel Ratiopharm/ Sandoz / Stada) estää ovulaation yhdistelmäehkäisyn veroisesti. Sekä pistettävä valmiste medroksiprogesteroni (kauppanimeltään DEPO-PROVERA). *

3. Myös jälkiehkäisytabletti ulipristaali (EllaOne®, saatavilla ilman reseptiä) sopii ovulaatiota siirtävänä kristitylle, jos tällaiseen olisi tarvetta (esim. harvinaisissa raiskaustilanteissa ei jälkiehkäisyä pitäisi pelätä).

4. Kondomiehkäisy on sopiva, koska se ei estä implantaatiota (sen vaikutus perustuu hedelmöittymisen estymiseen). **

5. Samoin streilisaatio on mielestäni hyväksyttävää varsinkin terveyssyistä tai kun ikää on kertynyt,  lapsiluvun ollessa täysi ja vanhemmat ovat hyvin uupuneita ajatukseen lapsiluvun lisääntymisestä. ***


* Nummenpään ”Ehkäisy elämän alun etiikan näkökulmasta” julkaisun progestiinikappaleessa valmisteet esitettiin melko samalla viivalla oleviksi. Tämähän ei pidä paikkaansa, koska ovulaatioiden estoissa on eroa. Minipilleriryhmän ehkäisytableteista desogestreelin ovulaation estoa pidetään luotettavana. (Benagiano G, Primiero FM. Seventy-five microgram desogestrel minipill, a new perspective in estrogen-free contraception. Ann N Y Acad Sci 2003;997:163-73.) Näin ollen desogestreeliä voi verrata yhdistelmäehkäisyyn ovulaation ja alkion menetyksen todennäköisyydessä.

**Nummenpään julkaisussa tuotiin esiin, että kondomin käyttö saattaa heikentää implantaatiota, mutta ei estä sitä, jos tapahtuu ei-toivottu ehkäisyn pettäminen.

***Jeesus puhui ymmärtävästi eunukeista (Matt. 19:12) ja näillä Jumalan luomat sukupuolielimet on pilattu.


















































Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

P ohdiskelua kristillisestä uskosta ja luterilaisesta perhesuunnittelusta – ehkäisymyönteisyys E nsimmäisen postaukseni  käsitteli kristillisen uskon  lisääntymismyönteisyy ttä . Ihanne lisääntymisestä ei tietenkään ole koko totuus. Aikamme on vain niin lisääntymisvastainen, että on syytä tarkastella kriittisesti niitä arvoja, joita meillä on perhesuunnittelun taustalla. Todellisuudessa luulisin melkein kaikilla pariskunnilla olevan  tarvetta  jossakin vaiheessa fertiilien vuosien aikana  perhesuunnitteluun eli syntyvyyden  rajaamiseen tai siihen  vaikuttamiseen. Luterilaisuudessa ehkäisyn käyttöön on suhtauduttu yleensä myönteisesti. Pelko rask aaksi tulosta  voi olla todellinen ahdistava ja parisuhteeseen negatiivisesti vaikuttava asia.  Synnytyksen jälkeinen masennus voi yhtä lailla kohdata äitejä kuin isiäkin synnyttäen valtavan pelon ja hallitsemattomuuden tunteen uusia raskau k sia kohtaan.  On hyvä, että tunteet voivat olla sopusoinnussa oman elämäntavan kanssa. Niin kuin M
Joulun aikaan pohdiskelua kristillisestä uskosta ja luterilaisesta perhesuunnittelusta -lisääntymismyönteisyys Kun enkeli Gabriel toi tiedon Neitsyt Marialle raskaudesta, vastasi Maria yllättävästi:  "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan"  ( Luuk 1:38 ) . Kuinka  onkaan tämä  erikoista, sillä olisihan Marialla ollut paljonkin syytä omaan elämäntilanteeseensa vedoten kieltäytyä tehtävästä. Sen sijaan Maria otti päälleen  riskin  avionrikkojan syyttee stä  ja tuli melkein miehensä hylkäämäksi. Kun vastasyntynyt Jumala suostui kokemaan syntymän, äidin hoivan ja  rinta maidon,  H än samalla nosti äitiyden ennennäkemättömään arvoon. Kuinka kukaan voisi  enää  ajatella äitiydestä, että pienen lapsen hoivaaminen olisi vähäarvoista tai halveksittua verrattuna muuhun naisten tekemään työhön. Luterilais uudessa ei ole juuri kantaa otettu perhesuunnittelun asiaan lukuunottamatta lestadiolaisuutta. On käynyt niinkin, että nykyisin on